Höhöö, kaikkea sitä löytää kun siivoaa kaappeja. Pikku-Ellun hymyhelistimeen on purettu näköjään muitakin kuin hampaidentulokiukkuja, sen verran karseassa kunnossa helistin on. Joku voisi väittää tuota jopa pelottavaksi, hehe.
Missä lie taivallettu näillä Kids Club -kengillä. Tuskinpa nuo kauaa ovat jalassa yhteen soittoon pysyneet - sen verran oli parkkiintuneet jalanpohjat meikätypyllä penskana, että kenkiä en kokenut juurikaan tarvitsevani. Eikös avojaloin kulkeminen ole terveellisempääkin? Näistähän pitää lastentarvikeyrittäjän tehdä seinätaulu, sen verran hyvin sopii kamat arjen teemaan.
Ihanaa viikonloppua kaikille! :-)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotona. Näytä kaikki tekstit
lauantai 7. helmikuuta 2015
tiistai 3. helmikuuta 2015
Etätyötuoli / Stokke Steps
Aloitin tuossa jokunen viikko sitten tekemään osan työpäivistä kotoa käsin. Vaikka liikkeellä on toki toimistohuone erikseen, tulee koneen äärestä hypättyä ihan liian usein myymälän puolelle ja asiat jäävät puolitiehen ja moni homma vie lopulta moninkertaisesti aikaa suhteessa työn vaativuuteen. Etänä saisin keskityttyä yhtenä päivänä viikossa rauhassa tilauksiin, sähköposteihin, markkinointiin yms. asioihin, mitkä vaativat pientä (tai suurta) paneutumista ilman, että keskittyminen herpaantuu muiden töiden vuoksi.
Noh jaa.. Idea oli hyvä, mutta ensimmäinen päivä "etätoimistossa" meni vähemmän hienosti. Ensinnäkään en päässyt koneeltani käsin meidän varastojärjestelmiin, jolloin mm. tilausten teko hankaloituu radikaalisti. Tämän vuoksi istuskelin siis puhelin kädessä toveroisen kun it-tuki yritti selvittää, kuinka järjestelmät saadaan pelittämään yhteen. Toisekseen en ollut ottanut huomioon sitä, että tämä mun kotikoira ei todellakaan ole tottunut siihen, että kotona hiimaileekin joku keskellä viikkoa, joten kaikennäköistä rapsutuksenkerjääjää ja postinkantajan haukkujaa piti tuossa työn ohessa ottaa huomioon.
Kolmanneksi kompastuskiveksi osottautui työergonomia. Meidän keittiön pöydänpinnan ja tuolin tasoero on meikätypyn selälle aivan liian valtava silloin kun pöydän ääressä syömisen sijaan näprätäänkin läppäriä. Otin ongelmaan lastentarvikemyyjähenkisen näkökulman ja hankin itselleni syöttötuolin. Onpa mulla toimistotuolinakin Stokken TrippTrapp, joten tänne kotiversioksi nappasin mukaan tuon Stokken uudemman version, Stepsin. Kyllä maar nyt kelpaa näpytellä konetta kun hartiat saavat levätä rauhassa ja jalatkin saa nostettua lattian tasosta korkeammalle, jotta tuolilla on myös tukeva istua. Eikä tämä Stepsin muotokieli niin kovasti silmäänkään särähdä, vaikka lapsiluku vielä näyttääkin tässä huushollissa pyöreätä nollaa. Kätevää!
Sittemmin toimistonpöydäksi on muuttunut tuo kuvissa näkyvä äidin vanha Billnäs, varastojärjestelmät on saatu rullaamaan ja koirakin rauhoittumaan, joten kehitystä on tapahtunut! Pisteeksi iin päälle teippasin inspiraatiokuvia seinät täyteen, joten mikäpä tässä on töitä tehdessä.
Noh jaa.. Idea oli hyvä, mutta ensimmäinen päivä "etätoimistossa" meni vähemmän hienosti. Ensinnäkään en päässyt koneeltani käsin meidän varastojärjestelmiin, jolloin mm. tilausten teko hankaloituu radikaalisti. Tämän vuoksi istuskelin siis puhelin kädessä toveroisen kun it-tuki yritti selvittää, kuinka järjestelmät saadaan pelittämään yhteen. Toisekseen en ollut ottanut huomioon sitä, että tämä mun kotikoira ei todellakaan ole tottunut siihen, että kotona hiimaileekin joku keskellä viikkoa, joten kaikennäköistä rapsutuksenkerjääjää ja postinkantajan haukkujaa piti tuossa työn ohessa ottaa huomioon.
Kolmanneksi kompastuskiveksi osottautui työergonomia. Meidän keittiön pöydänpinnan ja tuolin tasoero on meikätypyn selälle aivan liian valtava silloin kun pöydän ääressä syömisen sijaan näprätäänkin läppäriä. Otin ongelmaan lastentarvikemyyjähenkisen näkökulman ja hankin itselleni syöttötuolin. Onpa mulla toimistotuolinakin Stokken TrippTrapp, joten tänne kotiversioksi nappasin mukaan tuon Stokken uudemman version, Stepsin. Kyllä maar nyt kelpaa näpytellä konetta kun hartiat saavat levätä rauhassa ja jalatkin saa nostettua lattian tasosta korkeammalle, jotta tuolilla on myös tukeva istua. Eikä tämä Stepsin muotokieli niin kovasti silmäänkään särähdä, vaikka lapsiluku vielä näyttääkin tässä huushollissa pyöreätä nollaa. Kätevää!
Sittemmin toimistonpöydäksi on muuttunut tuo kuvissa näkyvä äidin vanha Billnäs, varastojärjestelmät on saatu rullaamaan ja koirakin rauhoittumaan, joten kehitystä on tapahtunut! Pisteeksi iin päälle teippasin inspiraatiokuvia seinät täyteen, joten mikäpä tässä on töitä tehdessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



